sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Year 2012

http://www.youtube.com/watch?v=NOubzHCUt48

TAMMIKUU 2012
Olin jouluna just saanu kameran ja raahasin sitä jokapuolel iha innoissani, ja must tuli kauhee "ammattikuvaaja", ainaki sillo aattelin et oisin tosi hyvä, vaikka iha toisest pääst se oli ;-) 

HELMIKUU 2012
Vähä pimennos koko kuukausi, muistan vaan, et olin aika maas, siis silleen et olin surulline. Tietty tosa kuukaudes oli paljon ilon-aiheitaki, mut en sillon tietenkää osannu arvostaa niitä, nyt vaa ajattelen, et voivoi miks mä vaan angstasin vaik mun ois ollu syytä olla ilonen :-D

MAALISKUU 2012
Tä kuukaus tais mennä aika samalaisis merkeis, eli angstaten, mut silleen se ei ollu niin pahaa, ko olin paljo kavereiden kans ja ne tietty piristi mua :-P 

HUHTIKUU 2012
Oh myy, Examplen konsertti <3 Ihaninta aikaa! Ikävä sinne. 

TOUKOKUU 2012
Ainoot asiat mitä mul tulee täst kuukaudest mielee on Ruissalon matka, ja leikkimökkipartyt, haha einäin :-P Luonto alko näyttää jo paljo vihreemmält, joten kaivoin kameran taas esille ja menin kuvaa luontoo.

KESÄKUU 2012
Oujea, koulut loppu ja kesäloma alko! Olin ihan alkukesäst hoitaas mun pikkuserkkuu Saraa. 
Juhannuksen vietin purjehtien mun kaverin kans, ja juhannusaatto me oltiin Utössä hyvässä seurassa ;-) 

HEINÄKUU 2012
Varmaan paras kuukausi koko vuodest, Kroatian matka, Luumäen matka, ja purjehdus :-) ! 

ELOKUU 2012
Heinin ja Laurin häät, mun synttärit, musaleiri, Powerparkin matka, ikävä kesää. 

SYYSKUU 2012
Aaa, Rooma on maailman ihanin kaupunki, rakastan !<3 Oon ollu siel jo kaks kertaa, ja kummallaki kerral oon aina kävelly siel suu auki iha WOOW. 

LOKAKUU 2012
Ensilumet ja koko Facebook tärisi, leikkasin mun rakkaat kynnet lyhyeks, yhy ;-( 

MARRASKUU 2012
Jostai syyst nä on ainoot kuvat mitä oon sillon ottanu, kameran käyttö tais hiipuu hetkeks aikaa iha kunnolla, harmi kyl.

JOULUKUU 2012
Ei oo muut sanottavaa, et joulu oli varmaa yks parhaimmist taas tänä vuonna! Koko perhe kool taas kerran vuodes, kunnol ruokaa ja yhdessäoloo :-) 

Täs oli mun vuosi tiivistettynä kuvii ja vähä tekstiinki, sori jos oli jotenki sekava, mut oon tosi laiskal pääl taas :-P

3 kommenttia:

  1. Ei ollu sekava :) Kuvat kertoo enemmän ku tuhat sanaa. Ja mitä angstisuuteen/surullisuuteen tulee, niin se on ihan tavallista, eteenkin tossa iässä! Niistä jokanen oppii käsittelee omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan.. Älä yhtään surkuttele, että et iloinu tarpeeks, ei aina tarvii jaksaa olla ilonen. Ja hei, pääasia että osaat edes nyt jälkikäteen olla ilonen niistä muistoista :)

    Hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi eii, kiitos ihanasta kommentista! :-) Juu, mul on viel paljon aikaa iloitakkin, tuntuu vaan nii hassult et kui pienist asioist mä 'angstasin', vaikka täl hetkel ois vaikka mitä suurempaa mist angstata, mut jotenki silti oon tosi pirtee ja elämää täynnä :-) Tietty ne mielialat heittelee aika paljo täs iäs, et voi olla et parin päivän pääst on taas sellanen olo et tekis mieli ampuu joku :-D Ja hyvä muuten ettei ollu sekava!

      Kiitos samoin <3!

      Poista
    2. Okei tää seuraava ei välttämättä oo mikään kaikkein positiivisin lohdutus jos toiselt (mm. mun) kantilt mietitää, mut sanon sen silti: Hei.. Mä oon pian 20 ja mun tunteet heittelehtii edelleen, kuin oisin pahemassakin murrosiässä :DD Suurin muutos on tapahtunut siinä, miten niitä asioita käsittelee. Eteenkin kun muuttaa omilleen ja saa/joutuu olemaan omien ajatusten vankina 24/7 alkaa ymmärtää myös niitä vanhoja asioita ihan uusilta kantilta ja sen jälkeen osaa nauttia niistäkin, vaikka ne ois ollu aikoinaan ihan hirveetä sontaa. Elä ny vaa täysillä ja ota tuntemukset vastaan sellasina kun ne tulee. Jos sua ärsyttää niin sitten ärsyttää, jos itkettää niin sittepähä itkettää, so what! Mä tein sen virheen, että menin nielemään kaikki ja esitin vahvaa, vaikken sitä ollukaan. Nyt sitte saa perhana ratkoo niitä vanhoja solmuja auki.. Joskus melkeen toivon, että oisin siinä pahimmassa murrosiässä (vaikka se olikin aika järkyttävää aikaa.... huhuh) koska sillon esimerkiks ihastuminen oli jotain niin erilaista mitä se on nykyään. Kaikki mitä tein oli hirveen tunteikasta kaikin puolin. Nyt tuntuu et mitä vanhemmaks tuun niin sitä tylsemmäks elämä käy, vaikka tapahtuiskin jotain erikoista elämästä. Perus asenne on joko: "Voi että.. Kamalaa." tai: "Voi että.. Kivaa!" :D

      Niin ja kiitos! :)

      Poista